Kosteus kuvaa yleensä ilmakehän kuivuuden fysikaalista määrää. Tietyssä lämpötilassa ja tietyssä ilmatilavuudessa mitä vähemmän vesihöyryä ilmassa on, sitä kuivempi se on; mitä enemmän vesihöyryä se sisältää, sitä kosteampi se on. Ilman kuivuus- ja kosteusastetta kutsutaan "kosteudeksi". Tässä mielessä sen ilmaisemiseen käytetään yleisesti fysikaalisia suureita, kuten absoluuttinen kosteus, suhteellinen kosteus, suhteellinen kosteus, sekoitussuhde, kylläisyys ja kastepiste. Jos se ilmaisee nestemäisen veden painon märässä höyryssä prosentteina höyryn kokonaispainosta, sitä kutsutaan höyryn kosteudeksi.
Kosteuden käsite on ilmassa olevan vesihöyryn määrä. Se voidaan ilmaista kolmella tavalla:
1. Absoluuttinen kosteus kuvaa vesihöyryn määrää ilmakuutiometrissä, ja yksikkö on kg/m³;
2. Kosteuspitoisuus, joka ilmaisee vesihöyryn määrän kuivaa ilmaa kohden, yksikkö on kg/kg * kuiva ilma;
3. Suhteellinen kosteus kuvaa ilman absoluuttisen kosteuden suhdetta kylläiseen absoluuttiseen kosteuteen samassa lämpötilassa. Luku on prosenttiosuus, eli se, kuinka paljon tietyn ajanjakson sisällä ilmassa olevan vesihöyryn määrä jaetaan kyseisen lämpötilan kylläisellä vesihöyrymäärällä.
Kun höyrygeneraattori on käynnissä, mitä pienempi suhteellinen kosteus on, sitä suurempi on etäisyys ilman ja kyllästymistason välillä, joten kosteudenimukyky on suurempi. Tästä syystä märät vaatteet kuivuvat helposti aurinkoisina talvipäivinä. Kastepistelämpötila ja märkälämpötila Kuten aiemmin mainittiin, tyydyttymättömän kostean ilman vesihöyry on ylikuumentuneessa tilassa.
Ylikuumennetun höyryn jatkuvan paineen muodostumisprosessi
Se jaetaan seuraaviin kolmeen vaiheeseen: tyydyttymättömän veden vakiopaineinen esilämmitys, kylläisen veden vakiopaineinen höyrystys ja kuivan kylläisen höyryn vakiopaineinen ylikuumeneminen. Tyydyttymättömän veden vakiopaineisessa esilämmitysvaiheessa lisättyä lämpöä kutsutaan nestelämpöksi; kylläisen veden vakiopaineisessa höyrystysvaiheessa lisättyä lämpöä kutsutaan höyrystymislämmöksi; kuivan kylläisen höyryn vakiopaineisessa ylikuumenemisvaiheessa lisättyä lämpöä kutsutaan ylikuumenemiseksi.
(1) Kyllästetty höyryTietyssä paineessa vesi kuumennetaan kiehuvaksi, kyllästynyt vesi alkaa höyrystyä ja vesi muuttuu vähitellen höyryksi. Tällöin höyryn lämpötila on yhtä suuri kuin kyllästyslämpötila. Tässä tilassa olevaa höyryä kutsutaan kylläiseksi höyryksi.
(2) Ylikuumennettua höyryä lämmitetään edelleen kylläisen höyryn avullaTämän paineen ylittävän kylläisen höyryn lämpötila on ylikuumennettua höyryä.
Julkaisun aika: 09.10.2023
