K: Miten teollisuushöyrygeneraattorit käyttävät vettä?

A：
Vesi on höyrygeneraattoreiden lämmönjohtavuuden kannalta keskeinen väliaine. Siksi teollisten höyrygeneraattoreiden vedenkäsittelyllä on tärkeä rooli höyrygeneraattoreiden tehokkuuden, taloudellisuuden, turvallisuuden ja toiminnan varmistamisessa. Se yhdistää vedenkäsittelyperiaatteet, lauhdeveden, korvausveden ja skaalautuvan lämmönkestävyyden. Se esittelee monessa suhteessa teollisten höyrygeneraattoreiden vedenkäsittelyn vaikutuksen höyrygeneraattoreiden energiankulutukseen.

Veden laadulla on merkittävä vaikutus höyrygeneraattoreiden energiankulutukseen. Virheellisestä vedenkäsittelystä johtuvat vedenlaatuongelmat johtavat yleensä ongelmiin, kuten kalkkikertymiin, korroosioon ja höyrygeneraattorin lisääntyneeseen jäteveden virtausnopeuteen, mikä johtaa höyrygeneraattorin lämpötehokkuuden laskuun. Jokainen prosenttiyksikön lasku lisää energiankulutusta 1,2–1,5:llä.

Tällä hetkellä kotitalouksien teollisuushöyrygeneraattoreiden vedenkäsittely voidaan jakaa kahteen vaiheeseen: vedenkäsittelyyn astian ulkopuolella ja vedenkäsittelyyn astian sisällä. Molempien merkitys on höyrygeneraattorin korroosion ja kalkkikertymien välttämisessä.

Kattilan ulkopuolella olevan veden tarkoituksena on pehmentää vettä ja poistaa raakavedessä esiintyviä epäpuhtauksia, kuten kalsiumia, happea ja magnesiumia, kovuussuoloja fysikaalisten, kemiallisten ja sähkökemiallisten käsittelymenetelmien avulla; kattilan sisällä oleva vesi puolestaan ​​​​käytetään peruskäsittelymenetelmänä teollisuuslääkkeitä.

Höyrygeneraattorin vedenkäsittelyn tärkeä osa, kattilan ulkopuolinen vedenkäsittely, on kolmessa vaiheessa. Pehmennetyn veden käsittelyssä käytetty natriumioninvaihtomenetelmä voi vähentää veden kovuutta, mutta veden emäksisyyttä ei voida enää vähentää.

Höyrygeneraattorin kalkkikerrostumat voidaan jakaa sulfaatti-, karbonaatti-, silikaatti- ja sekakalkkikerrokseen. Tavalliseen höyrygeneraattoriteräkseen verrattuna sen lämmönsiirtokyky on vain 1/20–1/240 jälkimmäisestä. Kalkkikerrostumat heikentävät huomattavasti höyrygeneraattorin lämmönsiirtokykyä, jolloin palamislämpö siirtyy pakokaasuun, mikä johtaa höyrygeneraattorin tehon ja höyryn laadun heikkenemiseen. Pieni kalkkikerrostumat aiheuttavat 3–5 %:n kaasuhäviön.

Pehmennyskäsittelyssä tällä hetkellä käytetty natriumioninvaihtomenetelmä on vaikea saavuttaa alkalinpoiston tavoitetta. Jotta painekomponentit eivät korrodoidu, teollisia höyrygeneraattoreita tulisi valvoa jätevesien poiston ja pohjaveden käsittelyn avulla, jotta raakaveden emäksisyys saavuttaa standardin.

Siksi kotimaisten teollisuushöyrygeneraattoreiden jätevesipäästöjen määrä on aina pysynyt 10–20 prosentin välillä, ja jokainen 1 prosentin lisäys jätevesipäästöissä lisää polttoainehävikkiä 0,3–1 prosenttia, mikä rajoittaa merkittävästi höyrygeneraattoreiden energiankulutusta; toiseksi, soodan ja veden yhteishaihtumisesta johtuva höyrysuolapitoisuuden kasvu aiheuttaa myös laitevaurioita ja lisää höyrygeneraattorin energiankulutusta.

Tuotantoprosessi vaikuttaa siihen, että huomattavan kapasiteetin omaaviin teollisiin höyrygeneraattoreihin on usein asennettava lämpöilmanpoistimia. Niiden käytössä on yleisiä ongelmia: suuren höyrymäärän kulutus heikentää höyrygeneraattorin lämmön tehokasta hyödyntämistä; höyrygeneraattorin veden syöttölämpötilan ja lämmönvaihtimen keskilämpötilan välinen lämpötilaero kasvaa, mikä johtaa lisääntyneeseen poistoilman lämpöhäviöön.